Tutustu klassiseen kristilliseen kasvatukseen lukion perustamista varten tehdyn raportin avulla
Julkaisemme lukion perustamista varten tehdyn raportin osa kerrallaan. Ensimmäinen osa on ladattavissa seuraavan linkin kautta:
Klassinen kristillinen lukio Suomeen, osa I
Klassinen kristillinen kasvatus lyhyesti
Klassinen kristillinen kasvatus pohjautuu antiikin ajoista juontuvaan länsimaiseen kulttuuriperintöön sekä kristilliseen uskoon, joiden ohjaamina niin kirkkoisät kuin keskiajan oppineet koulutusta rakensivat. Tarkoituksena on siis samanaikaisesti sekä uudistaa että palata ad fontes, kasvatusviisauden lähteille.
CiRCE-instituutin johtaja Andrew Kern kiteyttää klassisen kristillisen kasvatuksen seuraavasti:
Klassinen kristillinen kasvatus on kasvatusta viisauteen ja hyveellisyyteen ravitsemalla sielua hyvyydellä, totuudella ja kauneudella seitsemän vapaan taiteen ja neljän tieteen avulla, jotta Kristuksessa oppilas oppisi paremmin tuntemaan Jumalaa, ylistämään häntä sekä nauttimaan hänen lahjoistaan.
Alla oleva taulukko vertailee klassista kristillistä kasvatusta perinteiseen ja moderniin pragmatistiseen kasvatukseen. Kuten taulukosta nähdään, klassinen kristillinen kasvatus eroaa monin merkittävin osin nykypäivänä laajasti vallitsevasta pragmatistisesta, käytännön hyötynäkökulmaa korostavasta kasvatuksesta. Toisaalta se ei ole myöskään pelkkää traditionalismia, jossa ihannoidaan mennyttä aikaa ja keskitytetään perinteiden siirtämiseen sukupolvelta toiselle.
| Pragmatistinen | Perinteinen | Klassinen kristillinen | |
| Ihminen | Yksilö, materiaa, pohjimmiltaan hyvä | Yhteisön jäsen, kasvatuksella koulittava | Jumalan kuva, Pyhän Hengen temppeli, luotu, langennut ja lunastettu, persoona toisten joukossa |
| Tieto ja totuus | Relativismi: ei ole yhtä totuutta, tai jos on, siitä ei voi saada varmuutta | Oikea käsitys, joka siirretään sukupolvelta toiselle | Voidaan oppia tuntemaan Logoksessa eli Kristuksessa, Jumalan Sanassa |
| Tavoitteet | Yksilön etu: osaaminen, työllistyminen, asema, hyvinvointi | Yhteisön etu: jäsenyys, uskollisuus, säilyvyys | Hyveellisyys: viisaus, kokonaisvaltainen kasvu yksilönä yhteisössä |
| Sisällöt | Pirstaleisuus, subjektiivisesti valitut sisällöt | Oppiainejakoisuus, perinteiset sisällöt, kulttuuriperintö | Seitsemän vapaata taidetta ja neljä tiedettä, sisältöjen integraatio |
| Menetelmät | Subjektiiviset kokemukset | Tiedon jakaminen, objektiivisuus | Mallioppiminen, sokraattinen keskustelu |
| Arviointi | Epäjohdonmukaista, subjektiivista, abstraktiin standardiin vertailevaa | Summatiivista, kvantitatiivista, vertailuun perustuvaa, muistamista korostavaa | Osaamiseen perustuvaa, käytännöllistä, formatiivista |
Klassinen kristillinen kasvatus on ollut viime vuosikymmeninä merkittävässä nosteessa erityisesti Yhdysvalloissa (lisätietoa ja linkkejä täällä). Suomessa klassinen kristillinen lukio noudattaa kuitenkin myös suomalaisia Lukion opetussuunnitelman perusteita – tarkoituksena ei ole kopioida amerikkalaista koulukulttuuria. Suomalainen yleissivistävä lukio soveltuu kuitenkin hienosti klassisen kristillisen kasvatuksen toteuttamistavaksi, eikä vähiten siksi, että myös valtakunnallinen opetussuunnitelma nimeää lukion keskeisiksi arvoiksi totuuden, hyvyyden ja kauneuden.